Hääpaikan lisäksi toinen asia on jo plakkarissa: kihlasormus. Ja kihlan kanssahan olisi tarkoitus pitää vihkisormusta, vaikka jotkut eivät hanki tietty sormuksia lainkaan. Naimisiin pääsee ilman tuota koruakin, mutta kyllä sillä on mulle suuri symbolinen merkitys. Joskus aikoinaan halusin niin leveän kihlasormuksen, johon olisi mahtunut kaiverruttamaan vielä kihlapäivän lisäksi vihkipäivän lukemat, eli toista sormusta ei olisi tarvittu lainkaan. Mutta kaupoille päästyämme (jo vuonna 2012) mieleni muuttui sormuksia sovitellessa. Kapeisiin sormiini ei vain yksinkertaisesti sovi semmoiset yksittäiset leveämmän malliset. Mietin myös hyvin pelkistettyä sormusta ilman kiviä, mutta sekin ajatus muuttui, kun koruja pääsi oikeasti kokeilemaan. Mies sanoi, että minun tulee valita semmoinen sormus, joka tuntuu hyvältä. Tämä on tuntunut hyvältä siitä saakka, kun sen sormeeni sain (jos ei lasketa mukaan sitä, kun sain auttamatta liian suuren sormuksen mukaan myyjän perusteluna "No ne sormet turpoaa kuitenkin kesää myöten!" - eipä turvonneet, ei, ja on tätä nyt pienennettykin ja tehty kaiverrukset uudelleen). Tässäpä vielä kuva, joka on otettu äsken:
Näyttää kuvassa yllättävän massiiviselta, mutta on oikeasti todella siro sormus. Miehen sormus on puolipyöreä perinteisempi kihlasormus, saa nähdä tuleeko hänelle fiilistä hankkia kihlasormuksen rinnalle vielä vihki kaveriksi. Hyvin siihen kyllä passaisi toinen sormus viereen. Tässä vielä kolmen vuoden takaa kuva kihloista sormissa:
Mielestäni tuohon oman sormukseni rinnalle kävisi hyvin jonkinlainen allianssisormus-tyyppinen vihki. Eli pieniä kirkkaita kiviä rinta rinnan, ainakin sormuksen niin sanotulla etupuolella, ylöspäin jäävällä osalla. Ei mitään kovin leveää, jotta nimettömälle ei tule tukalat oltavat... Yleensä näitä kapeampia sormuksia saa helpommin myös pienemmässä koossa. Oma sormuskokoni on nimettömässä nyt 15, voisi olla 15-, koska pyörähtää herkästi tuo sormus vinoon. Nyt sentäs pysyy sormessa, kun on pienennetty 16+ koosta tähän nykyiseen. Kovilla talvipakkasilla sormuksen edessä tuli pidettyä stopparina korvarengasta, kun ei pienempää korua siihen hätään löytynyt, samoin kuminauhalla toiminut varvaskoru on ajanut stopparin virkaa...
Mitään sormuksia vihkimiseen ei ole siis vielä hankittu, mutta juuri vihjaisin miehelle, että tässä voisi olla se minun yksilö. Vasemmalla suurimpana oleva sormus on siis tämä lempparini, en muuttaisi siitä mitään. Kolmesta muusta kuvasta keskimmäinen on pitkälti samanlainen, mutta leveämpi myös takaa. Kapeneva malli sopii omille sormilleni parhaiten, t. pianisti/piirtäjä/askartelija.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti